Lastensuojelua vaiko jotain ihan muuta…

Lastensuojelun avohuollon tukitoiminta on ylittynyt elokuun loppuun mennessä noin 55.677 euroa. Määrärahaa tähän toimintaan oli varattu 32.300 euroa. Ylitys johtuu lastensuojelun tukitoimiksi hankituista ostopalveluista, joiden avulla pyritään tukemaan lapsen/nuoren kotona asumista ja koulunkäyntiä avohuollon keinoin sekä välttämään sijoitus perhekotiin tai laitokseen. (Säästöä lastenhuollon laitokset kustannuspaikalta.) Ostopalvelut painottuvat loppuvuoteen ja kustannuspaikan toimintakulut näyttävät ylittyvän 100.000 eurolla vuositasolla, jos ostopalveluja ostetaan elokuun tilannetta vastaava määrä myös loppuvuonna.

Lastensuojelu on aikamoisessa pakkoraossa tällä hetkellä ja sääliksi käy heitä uusien supistusten johdosta. Lapsiperheet ja lapset ajetaan entistä ahtaammalle. Iltapäivätoiminnasta joudutaan säästämään, lapsia pidetään yksin kotona ja jopa turvallisesta koulumatkasta säästetään.

Miksei toimi kunnanvirastossa kun toimii ohjelmistotekniikassa…

Tein ns. hissipuheen scrumista erääseen pikku tapaamiseen. Hissipuhehan on sellainen, jossa asia esitetään hissimatkan aikana ja sillä pyritään saamaan kuuntelijan mielenkiinto hereille.

Lasten selkänahasta…

On aika tylyä sanoa, että kouluverkkouudistuksen läpimenon kaataminen aiheuttaa kunnalle ylipääsemättömät vaikeudet ja antaa oikeuden repiä säästöjä lasten selkänahasta.  Melkoisen julmaa olisi sanoa, että mikäli kouluverkkouudistus olisi tehty ammattimaisesti, niin Länsi Lopen palvelutaso olisi noussut sekä koulukulut olisivat laskeneet.

“Perustehtävänsä mukaisesti kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon,
sivistystoimessa eriasteisen opetuksen, kirjaston, liikunnan ja kulttuurin palvelujen,
kunnallistekniikan sekä tiettyjen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän
toimintaedellytykset turvaavien palvelujen järjestämisestä riippumatta siitä,
miten nämä palvelut tuotetaan.”, Paras- oppaasta.

“Kunnan tulee järjestää palvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kuntalaisten tarpeiden
mukaisesti. Toiminnan perusarvoja on kuntalaisten tasavertaisuus
asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.”, sama opas.

Juustoleikkurimenetelmällä (melkoisen paksuja siivuja) hoidettava kuntatalous ei mielestäni täytä kyseisiä periaatteita. Viimeisimmän Aamupostin uutisen mukaan näyttää siltä, että kouluverkkouudistuksen kaataminen rangaistaan muilla lapsiin kohdituvilla säästöillä.

Ostetaan koulu ja tuodaan rekalla paikalle…

Vaikka kouluverkkokeskustelu on ohitse tältä syksyltä, niin on pakko vielä kerran kaivella asiaa.

Investointitarpeet (Topeno 145 000, Vojakkala 465 000)
Yht. 610 000

Tuollainen tieto löytyy kouluverkkoselvityksestä ja siitä saisi selville koulujen korjauskustannukset. Eli uhraamalla rahaa 610 000 euroa olisi saatu aikaiseksi koulut selvityksen mukaisesti kuntoon.

Käytetään rahaa tehokkaasti, osa 1.

Onnistumisen edellytyksiä

Julkisrahoitteisissa hankkeissa on vaarana,
että asiakas sortuu henkiseen laiskuuteen,
kun projektissa ei ole kiinni paljoa omaa rahaa.”, Jorma Tapio Turbiini.fi

Perjantaina kun tulimme kotiin informaatiotilaisuudesta, niin tuo kalvon lausahdus tuli mieleen. Ohjausryhmä ei ollut vastuussa, sivistystoimenjohtaja ei ollut vastuussa eikä edes selvityksen tehnyt konsultti.  Ja jäin pohtimaan kuka on vastuussa.

Tänään luin Aamupostia nopeasti ja totesin kunnanhallituksen saaneen mielestään epäluottamuslauseen. Voihan se sitäkin olla ja myös sitä, että kuntalaiset osallistuivat harvinaisen kovasanaisesti päivän politiikkaan ja kertoivat mielipiteensä.

Mielestäni reaktiot ns. päättäjien taholta ovat väärät. Joskus omat ehdotukset eivät vain kanna ja joskus euron sijaan tulevat mukaan muut arvot. Ja tässä taisi käydä niin.

Mutta tuossa Jorma Tapion ajatuksessa on paljon asiaa. Kun ei toimita omilla rahoilla ja siksi ei katsota kokonaisuutta, niin helposti sorrutaan laiskuuteen. Monilla tavoin.

Ohjausryhmät mieltää helposti oman asemansa vaatijasta seuraajaksi, kunnan virkamies etsii helpointa ratkaisua ja konsultti tietenkin antaa helposti ohjailla itseään. On helpompi myötäillä kuin tuoda uusia ajatuksia esille. Erityisesti jos samat ajatukset on tarjottu muualle.

Helikopterinäkymä

Ohjausryhmiä perustettaessa pitäisi hiljalleen uskoa siihen, että ne eivät ole poliittisia palkkioita vaan ohjausryhmän jäsenten pitää sitoutua työhön.  Ja ohjausryhmään pitää valita niitä keillä on asiaan todellista mielenkiintoa sekä taitoa etsiä ratkaisuja.

Konsultin osana kuuluisi olla visioija tuomalla keskusteluun uusia ajatuksia sekä  ideoita. Hyvä konsultti pystyy tuomaan ajatuksia muilta aloilta sekä näkemään analogioita niiden suhteen.  Lisäksi hänen pitäisi tuoda mukanaan hyvä prosessimalli.

Mutta ohjausryhmän tehtävä on myös haasteellinen. Heidän pitää muistaa oma vastuunsa. Eli mm.

• Noudattaa pelisääntöjä
• Tehdä kotiläksyt hyvin (eli esitutkimus / haastattelut / toiveet /uhkat jne.)
• Esittää asiansa ja osata kuunnella (oma ongelma projekteissa)
• Kuunnella avoimin mielin uusia ehdotuksia ja pohtia niitä

Jos nuo eivät toteudu, niin hanke on järkevää keskeyttää. Esim. kouluverkkoselvityksessä kotiläksyjen ja pelisääntöjen noudattaminen olisi tarkoittanut kuntalaisten kuulemista etukäteen ja uudet ehdotukset sitä, että konsultin käsiä ei olisi sidottu.

En ole ollut ohjausryhmän kokouksissa mukana enkä edes nähnyt työnohjausta, mutta muutamien kommenttien jälkeen olen epäillyt konsultin olleen kumileimasin jolla tuetaan omaa toivetta.

Yllättävän usein unohdetaan kaikkein tärkein asia, eli vastuu on aina asiakkaalla eikä suinkaan konsultilla.

Asiakkaan pitää saada sitä mitä tilaa

Konsulttia käytettäessä valveutunut asiakas saa konsultin kautta uudenlaista ajattelua.  Tai ainakin kuuluisi saada. Mutta useinmiten konsultoinnin teho hukkuu asiakkaan ns. putkinäköiseen strategiaan. Eli toimitaan vanhentuneiden tietojen ja reagoimatta muuttuneeseen tilanteeseen.

On jännä kuinka asiakasnäkökanta puuttuu lähes kokonaan sekä myös omien voimavarojen tunnistaminen. Konsulttia käytetään liian usein omien mielipiteiden kumileimasimena.

Päättäjät voisivat ottaa opiksi

“En aseta rahaa lasten hyvinvoinnin edelle. Kh:n esitys olisi taannut KOKO kunnan alueelle kohtuulliset opetusryhmät ja se mielestäni on erittäin tärkeä asia.”, äiti sanoo aamupostissa.

Mielstäni nimimerkki äiti on tuonut hyvin esille sen, että hän arvostaa suurempia yksiköitä ja on halukas laittamaan lapsensa isompaan kouluyksiköön. Ja perustelee sen asiallisesti.

Luin Aamupostista, että kunnan luottamusmiehet siirtyvät pohtimaan koko päiväksi mistä säästö nyt saadaan. Mutta eivät tainnneet huomata kouluverkkoselvityksen toista puolta. Kuntalaiset haluavat myös itse osallistua päätöksen tekoon sekä saada valita omia palveluitaan.

Mutta miksi tämä viesti ei mene perille päättäjille. Meitä on erilaisia asukkaita, jotka hakevat omasta parasta ratkaisuaan.  Ja valinnan vapaus ei aina tarkoita rönsyileviä palveluita vaan eri ryhmille kohdistettuja palveluita. Ja jopa valinnan vapauden lisäämistä lisäämättä kuitenkaan kuluja.

Timo Heinonen sanoo blogissaan, että Pilpalaan olisi saatava kolmas opettaja ja ehdottaa tonttikauppaa yms. Oikein hyvä ehdotus, mutta helponkin voisi olla. Annetaan säällisellä kuljetusetäisyydellä olevien vanhempien päättää lähikoulusta esim. keskustan ja Pilpalan välillä tai Läyliäisten ja Pilpalan välillä. Ja katsotaan mihin suuntaan oppilasvirrat suuntautuvat.

“Koulujen tulevaisuus turvataan vain sillä, että niissä on jatkossa reilusti oppilaita ja mielellään kolmelle opettajalle. Se tarkoittaa kyliltä aktiivista tonttimyyntiä ja ehdotinkin jo yhteistä kampanjaa kylien tonttien myyntiinsaamiseksi. Katsotaan saammeko sille hankkeelle tuulta purjeisiin.”, Timo Heinonen

Ja lopuksi ohje omalta kohdalta konsultin käytölle

Aika usein tulee tunne, että konsulteille annetaan auto jossa on tuulilasi ravan peitossa ja ainoa tapa pitää autoa tiellä on taustapeili. Eli peruslähtökohtana on historiatietoihin ja valmiisiin ratkaisumalleihin perustuva suunnitelma.

Eli yllättävän usein omalla ammattialalla kerrotaan miten työ kuuluu tehdä eikä suinkaan mihin tähdätään. Kysymysten asettelussa on suuri ero.  Ensimmäisessä mallissa on jo etukäteen päätetty lopputulos ja työtavat, jälkimmäisessä toiveet mitä haetaan.

Käytetään vielä esimerkkinä tätä päivänpolttavaa aihetta eli kouluverkkoselvitystä. Eli on kaksi tapaa miettiä lopputulosta:

1. Päätetään miten tulokseen päästään:

• Suurennetaan yksikkökokoja
• Poistetaan tuottamattomat yksiköt eli kyläkoulut
• Pyritään saamaan kuljetukset lain mukaisten rajojen alle.
• Säästöä jotenkin 100 000 – 300 000 vuodessa.
• Tilataan selvitys, joka ratkaisee ongelman etukäteen päätetyllä tavalla.

2. Toinen tapa voisi olla se eli ohjataan seuraavasti:

• Oppilaskuljetus eu:n suositusten mukaiseksi (maks 1.5 h/ päivä)
• Säästöä 100 000 – 300 000 euroa vuodessa
• Valinnanvaraa lähikoulun valintaan
• Pedagogisesti pätevä eli yhtenäisluokat koko kunnassa maksimissaan kaksi vuosikurssia perusopetuksessa.

Jälkimmäinen vaihtoehto on ehkä parempi. Konsultti hakee järkevät ratkaisut eikä tuo tilauksen ratkaisua. Eli aina konsultti käytettäessä kerrotaan lopputulos eikä menetelmät lopputulokseen pääsemiseksi.

Kari…

Tilasto on niinkuin se luetaan, osa 2

Luin tuota Fcg Efekon tekemää kouluverkkoselvitystä ja jäin pohtimaan sen sisältöä. Erityisesti sivu kahdeksan oli mielestäni mielenkiintoinen. Siellä korostetaan sitä, että Länsi Lopelta loppuu oppilaat ja muualla on kasvava trendi. Oma henkilökohtainen mielipide on se, että kyseessä on oikeastaan virhe tulosten tulkinnassa. Tai vaihtoehtoisesti tarkoitushakuinen tulkinta.

Kaikki kaaviot perustuvat Efekon selvityksessä olleeisiin lukuihin.

Kirkonkylän oppilaat

Ylläolevasta kuvaajasta on vaikea vetää johtopäätöstä, että kk oppilasmäärät on kasvussa vaan pysynevät kohtuullisen vakioina. Lukuvuonna 11-12 aloittava ryhmä näkyy hyvin ns. suurenpana ikäryhmänä koko ajan.

Tilasto on niinkuin se luetaan :(

Oppilaaksiottoalueittain tarkasteltuna Lopen alakoulujen oppilasmäärät pysynevät
suhteellisen tasaisina. Läntisen alueen koulujen oppilasennusteet ovat pysyvästi laskusuuntaiset,
kun vastaavasti kasvukeskusten oppilasennusteet vaihtelevat vuosittain
ja ovat pääsääntöisesti kasvavia. Jyrkintä oppilasmäärän pudotus tulee olemaan Topenon
oppilaksiottoalueella, jossa viidessä vuodessa oppilasmäärä putoaa nykyisestä
oppilasmäärästä kymmenellä.

Toisaalta jos lukee tilastoja ihan oiken ja miettii niiden sisältöä, niin todellisuudessa Länsi Lopen oppilasmäärät eivät ole laskusuunnassa vaan Topenon alueen oppilasmäärät ovat laskusuunnassa.  Mutta koska kyseinen tilaustutkimus näyttää olevan melkoisen tarkoitushakuinen, niin yhteenvedot ovat huolimattomasti tehtyjä.

Näköalattomuutta

Kävin kuuntelemassa asiallisia kyselyjä Lopen kunnan infotilaisuudessa kouluverkkoasiasta. Ja olen ihan aidosti huolissani tällä hetkellä kunnan ja virkamiesten informoinnin tasosta.

Kunnanjohtaja jakaa mielipiteitä, mutta olin ymmärtävinäni että hänellä on ideoita asioiden ratkaisemiseksi.

Kunnahallituksen puheenjohtajan näköalattomuuden kouluverkkoasian kiinteistöasioissaymmärrän hyvin ja hänen pitäisikin jäävätä itsensä kaikista kiinteistöjen rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvistä asioista, koska on alan yrittäjä.

Mutta sitä en ymmärrä, että sivistystoimenjohtajalla ei ole mitään todellisia uusia ratkaisuehdotuksia eikä hän ole edes halukas niitä pohtimaan. Hän suoraan vähätteli mielipiteitä, eikä näyttänyt ymmärtävän sitä että toimii sivlan esittelijänä kunnan etujen vastaisesti.

Käsitykseni mukaan hän ei halunnut noteerata yhtä hyökkäävää puheenvuoroa, koska siinä epäiltiin hänen ammattitaitoaan sekä talouden-  ja tietotekmniikan osala. Lisäksi hän tyrmäsi mm. kuljetusehdotuksensiten että sama auto kuljettaa lapsia kahteen eri suuntaan mahdottomana.

Voisi kuvitella, että kyseessä on tällä hetkellä enemmän arvovaltakysymys kuin todellinen asioden hoito.

Onneksi sentää harri Nurmo lupasi ettei ole enään seuraavissa kunnallisvaaleissa ehdokkaana ja ilmoitti, että kun rahallinen korvaus on niin huono, niin suurin into asioiden hoitoon on mennyt. Olen aina kuvitellut, että kunnallispolitiikka tehdään asioiden ajamisen takia eikä taloudellisista syistä.

Olen hiukan huolissani siitä, miten kuntaamme johdetaan.

Edit 5.10: Kirjoitin hiukkasen asiattomasti tuolla ylempänä. Eli Harri Nurmon jääväämisasia ei ole asiallista kritiikkiä. Se kohdistuu myös hänen yritystoimintaan ja tässä mielessä se ei kuulu tämän blogin aihepiiriin.

Maan tapa

“Tehokas lääke uusia mätäpesäkkeitä vastaan on kaikkinainen avoimuus. Se pakottaa kysymään jatkuvasti: onko tämä oikein? Harva haluaa jäädä kiinni siitä, ettei ole tiennyt vastausta ja toiminut sen mukaan. “, Taloussanomat pääkirjoitus.

Tuo ajatus viittaa kylläkin tämän hetkiseen vaalirahasotkuun, mutta samaa ajatusta voisi käyttää kunnallistaloudessa. Eli esim. kouluverkkoselvityksessä aika kuluu tällä hetkellä toisarvoiseen tappeluun sen sijaan että etsittäisiin kokonaistaloudellista ratkaisua ja pedagogisesti parasta ratkaisua.

Jos sivistystoimenjohtaja pitää selvitystä avauksena keskustelussa kouluverkon toimivuudesta, niin hän voisi toimillaan osoittaa sen. Yksinkertainen ratkaisu olisi se, että asia siirretään jatkotoimenpiteisiin esim. vuoden loppuun ja tehekkaalla työryhmällä haetaan mahdollisimman paljon säästöjä lasten eduista tinkimättä.

Informaatiokatkos

Tulipahan kotiin tultua selattua paikallista Lopen lehteä. Kuulin kyllä, että kouluverkkoasia on kirvoittanut mielipiteitä. Mutten uskonut, että noin paljon.

Selasin läpi mielipidekirjoitukset ja huomasin ilokseni, että sivistystoimenjohtaja ja talousjohtaja olivat vihdoin päässeet kaapista ulos. Eli laatineet kirjoituksen lehteen.

Yritin lukea sitä läpi, mutten jaksanut yrittää ymmärtää asioita. Tämähän johtuukin omasta visuaalis/verbaalis- oppimistavasta. Ja lisäksi aika usein hyödynnän omaa visuaali/non-verbaalis- oppimistapaa. Jälkimmäistä ei voinut hyödyntää kun ei löytynyt yhden yhtäkään kaaviota.

Toivottavasti kyseisten kirjoittajien ammattitaito on kovempi kuin taito kirjoittaa lehteen. Jos itse olisin tuollaista aikoinaan tarjonnut eteenpäin, niin olisin saanut jutut bumerangina takaisin. Pitkiä lauseita, ei rakennetta eikä väliotsikoita. Luulisi virkamiesten hiukan edes yrittävän.

Ja sitten hiukan siitä, mitä piti aidosti sanoman. Mikäli niin sanottua valmistelutyötä olisi tehty asianmukaisesti ja tiedoitettu sen edistymisestä kuntalaisille lain edellyttämällä tavalla, niin tällä hetkellä etsisimme parasta ratkaisua. Mutta kun työ on tehty käytännössä salassa, niin tällä hetkellä asioista riidellään.

Kouluasiassakin olisi päästy paljon pidemälle ihan perinteisillä menetelmillä. Pidetty infotilaisuuksia, keskusteltu asioista ja haettu erilaisia ratkaisuja.

Varmaankin joku ystävällinen opiskelija olisi tehnyt harjoitus/opinäytetyönä kuntaa kattavan kyselyn, jolla olisi voitu kartoittaa kuntalaisten näkemystä kouluverkkoratkaisusta. Opinnäytetyöllä olisi voitu kartoittaa kuntalaisten näkemystä opetuksesta ja selvittää eri alueiden painotuksia.  Kyseinen työ olisi varmaankin saatu melkoisen edullisesti.

Keskustelutilaisuuksissa ja ehkäpä työryhmissä olisi voitu puida sitä, mikä nähdään tärkeäksi asiaksi kouluverkkoa kehittäessä.

Informaation jakamiseen sekä yhteistyön tekemiseen olisi ollut monia vaihtoehtoja, mutta virkamiesvetoisessa kunnassa ei varmaankaan osata etsiä muita lähestymismalleja. Sehän on omasta ja puolueiden vallasta pois.